Monet pohtivat aurinkosähkön kannattavuutta pimeinä talvikuukausina. Suomen talvi on pitkä ja vähävaloinen, mikä herättää kysymyksiä laitteiston hyödystä ympäri vuoden. Aurinkoenergiaan liittyykin uskomuksia, jotka saavat osan epäröimään investoinnin tekemistä.

Pohjoiset talviolosuhteet eivät tee aurinkosähköstä hyödytöntä. Kylmällä säällä ja valon heijastumisella on fysiikkaan perustuvia etuja, jotka parantavat järjestelmän vuosittaista kokonaistuottoa. Pitkäaikaisena investointina tarkasteltuna talvikuukausien osuus asettuu oikeisiin mittasuhteisiin osana vuotuista energiantuotantoa.

Tuottavatko aurinkopaneelit sähköä talvella Suomessa?

Yksi yleisimmistä aurinkoenergiaan liittyvistä kysymyksistä koskee sähköntuotantoa talven pimeinä kuukausina. Vuotuisen tuotantokauden jakautuminen on hyvä hahmottaa, jotta talvikauden merkitys asettuu oikeaan asiayhteyteen.

Valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan seurantatietojen mukaan noin 90 prosenttia suomalaisen aurinkosähköjärjestelmän vuotuisesta tuotannosta ajoittuu maaliskuun ja lokakuun välille. Marras-, joulu- ja tammikuussa tuotanto on vähäistä matalan auringon ja pilvisyyden vuoksi. Talvikuukausien vähäinen tuotto otetaan aina huomioon kannattavuuslaskelmissa, eikä se heikennä investoinnin järkevyyttä pitkällä aikavälillä.

Kevättalvella tilanne muuttuu nopeasti. Kun aurinko nousee korkeammalle helmikuun loppupuolella, puhdas lumihanki käynnistää tuotannon tehokkaasti albedo-ilmiön ansiosta. Valkoinen lumi heijastaa säteilyä voimakkaasti takaisin. Paneeleihin kohdistuva hajavalo kasvattaa energian saantia, jolloin tuotantolukemat nousevat merkittävästi jo täyden talven aikana.

Tarkempaa tietoa sähköntuotannosta ja järjestelmien toiminnasta löydät sivuiltamme, joilla kerromme kattavasti aurinkoenergiasta ja sen hyödyntämisestä Suomen olosuhteissa.

Miten pakkanen vaikuttaa aurinkopaneelien tehoon?

Yleisen harhaluulon mukaan pakkanen ja kylmyys heikentävät paneelien toimintaa. Todellisuudessa alhainen lämpötila parantaa aurinkopaneelien hyötysuhdetta.

Aurinkopaneelien piikennojen jännite nousee lämpötilan laskiessa, mikä parantaa niiden sähköntuottokykyä. Ilmiö perustuu kennojen lämpötilakertoimeen (temperature coefficient). Kirkas ja kylmä pakkaspäivä tarjoaakin laitteistolle optimaaliset toimintaolosuhteet, jolloin paneeli muuttaa valon sähköksi tehokkaammin kuin kuumalla säällä.

Kesähelteellä paneelien pinta voi kuumentua yli 60-asteiseksi, mikä laskee niiden hetkellistä tehoa. Kevätpakkasilla kennot pysyvät viileinä ja hyötysuhde säilyy korkeana. Matalaa paistekulmaa kompensoi siten tehokkaasti kylmän ilman tuoma hyöty.

Kestävätkö aurinkopaneelit katolla lumikuorman?

Suomen lumiset talvet asettavat kattoasennuksille vaatimuksia. Moni pohtii, kestävätkö paneelit ja niiden alle jäävä katto märkien lumimassojen painon vaurioitumatta.

Pohjoisissa olosuhteissa mekaaninen kestävyys on välttämätöntä. Standardien mukaan laadukkaat paneelit kestävät satojen kilogrammien neliökuorman. Oikein mitoitettu kiinnitysjärjestelmä takaa turvallisuuden. Kestävät kiinnikkeet ja kiskot jakavat lumikuorman tasaisesti suoraan rakennuksen kantaviin rakenteisiin, jolloin paneelien lasipinnat tai katemateriaali eivät altistu pistemäiselle rasitukselle.

Paneelien pinta on liukasta karkaistua turvalasia, josta lumi pääsee valumaan pois heti, kun lämpötila nousee nollan yläpuolelle tai kun aurinko lämmittää tummaa kennoa lumipeitteen läpi. Valitsemalla pohjoisiin sääolosuhteisiin testatut, laadukkaat aurinkopaneelit talvinen lumikuorma ei aiheuta riskejä.

Pitääkö aurinkopaneelit puhdistaa lumesta?

Talven runsas lumipeite herättää usein kysymyksen siitä, pitäisikö katolle kiipeillä säännöllisesti kolaamaan paneelien pintoja puhtaaksi. Erityisesti lopputalvesta, kun aurinkoisia päiviä alkaa olla enemmän, moni pohtii lumenpudotuksen hyötyjä tuotannon käynnistämiseksi.

Marras-helmikuun välinen auringonsäteily on Suomessa niin vähäistä, että järjestelmän tuotto jää joka tapauksessa hyvin pieneksi. Vaikka paneelien pinta pidettäisiin täysin puhtaana koko keskitalven, saatava sähkömäärä ei korvaa työhön kuluvaa aikaa tai mahdollisia riskejä. Taloudellinen hyöty jää muutamiin euroihin.

Luonto hoitaa puhdistuksen useimmiten itsestään. Paneelien sileältä lasipinnalta lumi pääsee valumaan helposti alas. Lämpötilan noustessa nollan vaihteille tai kun piikennot saavat valoa ohuen lumikerroksen läpi, ne alkavat lämmetä. Lämpö muodostaa lasin ja lumikerroksen väliin ohuen vesikalvon, jota pitkin lumimassa liukuu itsestään maahan. Manuaalinen lumenpoisto on siksi harvoin tarpeellista tai taloudellisesti perusteltua.

Kannattaako aurinkopaneelit asentaa talvella?

Monet mieltävät aurinkosähkön puhtaasti kesähankinnaksi, vaikka talviasennus on usein käytännöllinen ja taloudellisesti viisas ratkaisu. Kylmä vuodenaika tarjoaa asennusteknisesti etuja, jotka sujuvoittavat projektia.

Keväällä ja kesällä asennusyritykset ovat usein ruuhkaisia, mikä pidentää toimitusaikoja. Talvella toimitusajat ovat lyhyemmät ja aikataulut joustavammat. Routa ja jäätynyt maaperä suojaavat pihapiiriä ja istutuksia, kun asennustelineitä ja kalustoa siirretään tontilla. Asennustyöt voidaan tehdä useimmille kattotyypeille turvallisesti myös pakkaskaudella.

Talviasennuksen suurin hyöty on se, että järjestelmä on toimintavalmis heti maaliskuun ensimmäisinä aurinkoisina päivinä. Näin koko vuotuinen tuotantokausi saadaan hyödynnettyä tehokkaasti ilman, että kevään parhaita kuukausia menetetään asennusjonoissa. Valitsemalla pohjoismaisiin oloihin testatun aurinkosähköjärjestelmän varmistat laitteiston luotettavan toiminnan vuosikymmeniksi asennusajankohdasta riippumatta.

Suomen talvi on tärkeä osa aurinkosähkön vuotuista kiertoa. Vaikka pimeimmät kuukaudet ovat hiljaisia, pakkassään tuoma hyvä hyötysuhde ja lumihankien heijastusvaikutus nostavat tuotantolukemia heti kevään koittaessa. Pohjoisiin olosuhteisiin mitoitettu järjestelmä kestää lumikuormat vaivatta. Talvella tehty hankintapäätös ja asennus varmistavat, että sähköntuotanto alkaa täydellä teholla heti ensimmäisten kirkkaiden kevätpäivien koittaessa.